Hankinnoilla tuottavuutta julkiseen talouteen

Euroopan Yhteisön komissio totesi tiedonannossaan syksyllä 2017, että merkittävä osa Euroopan talouden julkisista investoinneista tehdään julkisten hankintojen kautta: niiden osuus EU:n BKT:stä on 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 2000 miljardia euroa vuosittain.

Komissio kannustaa viranomaisia hyödyntämään julkisia hankintoja strategisemmin, jotta kullekin julkisista varoista käytetylle eurolle saadaan parempi vastine ja jotta hankinnoilla edistetään innovatiivisempaa, kestävämpää, osallistavampaa ja kilpailukykyisempää taloutta. Hankintojen tehokkuuden parantaminen 10 prosentilla tuottaisi 200 miljardin euron säästön.

Suomessa julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Kymmenen prosentin säästö tuottaisi 3,5 miljardin euron säästöt, mikä keventäisi kestävyysvajetta ja hankintayksiköiden taloutta merkittävästi. Valtionhallinnossa hankinnat ovat puolet toimintamenoista ja kunnissa yli 40 %, monissa kunnissa hankintamenot ylittävät henkilöstömenot.

Siksi hankintatoimen johtaminen on strategista toimintaa ja sen tulisi hankintayksiköiden ylimmän johdon keskeinen kiinnostuksen kohde ja johtamisen väline.

Komissio luettelee tiedonannossaan muutamia julkisten hankintojen ongelmia: strategisia hankintoja ei tehdä riittävästi (käytetään halvinta hintaa, ei huomioida sosiaalisia, ympäristö- ym tekijöitä), suorahankintoja tehdään liikaa, hankinnoista ei ole koottua tietoa, digitalisointi on hidasta, yhteishankintoja ei hyödynnetä riittävästi ja hankintamenettelyt ovat liian monimutkaisia.

Kaikki julkisissa hankinnoissa työtä tekevät allekirjoittavat tämän.

Ratkaisu julkisten hankintojen ongelmiin

Mitä sitten voitaisiin tehdä? Komissio mainitsee muutamia keinoja: Huolehditaan strategisten julkisten hankintojen yleistymisestä. Tämä tarkoittaa poliittista sitoutumista innovatiivisiin ja vastuullisiin hankintoihin, julkisten ostajien ammattimaistamista (niin henkilö- kuin organisaatiotasollakin), hankintamarkkinoille pääsyn helpottamista, avoimuuden ja luotettavuuden sekä hankinnoista saatavien tietojen parantamista, hankintojen digitalisoinnin tehostamista ja yhteishankintojen lisäämistä. Voilà!

Mitä asiassa tapahtuu Suomessa?

Valtion ja suurimpien kuntien hankintamenojen läpinäkyvyyttä on jo kehitetty julkaisemalla ostolaskut avoimena datana. Valtion hankinnoille on oma verkkopalvelu tutkihankintoja.fi, josta jokainen kansalainen näkee, kenelle valtio maksaa hankinnoista ja miten paljon. Sähköinen kilpailuttaminen on otettu laajasti käyttöön, mikä keventää sekä hankintayksiköiden että tarjoajien hallinnollista taakkaa. Vastuullisia ja innovatiivisia hankintoja kehitetään mm. verkostomaisen osaamiskeskuksen, KEINOn avulla. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä julkisiin hankintoihin kansallista strategia- ja osaamisen kehittämisen ohjelmaa. Hyvä, mutta…

Jotta kehitystä tapahtuu käytännön tasolla, kussakin hankintayksikössä hankintatoimi tulee ottaa strategisen johtamisen välineeksi. Mietitään, mitä tehdään itse, mitä hankitaan markkinoilta ja mitä vaikutuksia hankinnoilla on mahdollista saada aikaan. Ja huolehditaan siitä, että hankintoja tehdään ammattimaisesti riittävin resurssein. Ja valvotaan niiden hankintasopimusten toteutumista eikä vain huokaista helpotuksesta, kun hankintapäätös on lainvoimainen.

LOGY palkitsi Tampereen hankintapäivillä Espoon kaupungin vuoden hankintojen kehittäjänä. Kunniamaininnan sai Hämeenlinnan kaupunki. Molemmat kehittävät hankintatoimea strategialähtöisesti. Kuva: Jarno Laine

Kirjoittaja Susanna Närvänen toimii Hansel Oy:ssä kategoriajohtajana. Hän vastaa yhteishankintojen lisäksi hankintatoimen kehittämisen palveluista. Hän toimii myös valtion hankintatoimen digitalisaatio-ohjelman ohjausryhmän jäsenenä ja LOGYn hankintafoorumin johtoryhmän jäsenenä sekä julkisten hankintojen tiimin vetäjänä.