Innovaatiset julkiset hankinnat ja vaikuttavuus

EU:ssa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 2.000 miljardin Euron edestä. Se on niin suuri summa, että sillä voisi kattaa koko Suomen valtion kaikki menot seuraavaksi 40:ksi vuodeksi. Suomessa julkisia hankintoja tehdään vuosittain 35 miljardin arvosta, ei sekään ole mikään pikkusumma.

EU:ssa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 2.000 miljardin Euron edestä. Se on niin suuri summa, että sillä voisi kattaa koko Suomen valtion kaikki menot seuraavaksi 40:ksi vuodeksi. Suomessa julkisia hankintoja tehdään vuosittain 35 miljardin arvosta, ei sekään ole mikään pikkusumma. Sillä voisi vaikka ostaa 2 suurinta suomalaista pörssiyhtiötä tai laajentaa Länsimetroa Turkuun, Tampereelle ja Lahteen, kaikki matkat maan alla.

Ei siis ihme, että politiikkoja kiinnostaa ohjata tätä rahavirtaa haluamaansa suuntaan. Viime vuoden hankintalakiuudistuksen myötä haluttiin mm. tukea pk-sektoria, lakiin tuli säännös, että mikäli hankinnat tehdään isoina kokonaisuuksina eikä niitä jaetaosiin, niin tällainen jakamattomuus on erikseen perusteltava. Tässä ei lainsäätäjä ehkä tullut ajatelleeksi mitä tällaisen jaetun kokonaisuuden hallinta ja valvonta sitten mahtanee hankintayksikölle maksaa.

Muitakin ohjauspaineita on, hankinnoissa on otettava ympäristönäkökohdat huomioon sekä toteutettava tiettyjä sosiaalisia tavoitteita. Enää ei riitä, että hankinta tehdään hankintayksikön tarpeiden tyydyttämiseksi ja taloudellisesti. Nyt puhutaan kestävistä innovatiivisista hankinnoista ja hankintojen vaikuttavuudesta.

Hankintayksiköt ovat siis melkoisessa ristiaallokossa: Toisaalta pitäisi jakaa hankintavolyymiä ja olla innovatiivinen, samaan aikaan paperityötä ja muodollisuuksia on tullut lisää ja tasavertaisuuden, objektivisuuden ja avoimuuden periaatteita on joka tapauksessa noudatettava. Lisäksi jokaisella tarjouskilpailuun osallistujalla on oikeus tarkistuttaa kilpailuttamisprosessin muodollinen oikeellisuus markkinaoikeudessa. Ja näin myös usein tehdään. Markkinaoikeuteen tehdään vuosittain lähes 500 hankintavalitusta.

Äkkiseltään innovatiivisuus ja muodollinen hankintaprosessi kuulostavat melko ristiriitaisilta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan kyseessä on uudenlainen lähestymistapa hankkeisiin vaikkakin varsinainen hankintaprosessi pysyy samana. Vaikuttavuudella tarkoitetaan säästölaskelmia laajempaa tarkastelutapaa siihen, mitä hankinnalla saa, esim. kuinka paljon vähemmän autoja on Länsiväylällä Länsimetron vihdoin avattua tai miten se vaikuttaa Espoolaisten matka-aikoihin.

Ei ole hankintayksiköillä helppoa! Tieto ei kuitenkaan aina lisää tuskaa, joskus se voi tuoda myös helpotusta. Julkisten hankintojen foorumitilaisuudessa 6.3.2018 käydään läpi mitä ovat innovatiiviset hankinnat ja miten vaikuttavuutta hankitaan. Kysymys ei ole rakettitieteestä, vaan keinot ovat usein hyvinkin käytännönläheisiä.

Kirjoittanut:

Simon Indola,

LOGYn julkisten hankintojen tiimin ja hankintafoorumin johtoryhmän jäsen