Kestävä energia humanitäärisissä lääkekylmäketjuissa: Energiapalveluiden tutkiminen vihreämmän lähestymistavan edistämiseksi

Kirjoittaja Sonja Saari palkittiin huhtikuussa 2024 LOGYn kannusteapurahalla Hankenilla tekemästään väitöskirjatyöstä. Hänen väitöskirjansa nimi on “Keeping It Cold and Making It Greener: Exploring the Energy Service Solutions to Foster Sustainable Energy Programming for a Humanitarian Medical Cold Chain".

Humanitäärisiä lääkekylmäketjuja tarvitaan väestön lääketieteellisiin tarpeisiin muun muassa katastrofien ja epidemioiden puhkeamisen jälkeen sekä rokotuskampanjoihin, jotka vastaavat kansanterveysuhkiin. Lääkkeet ja rokotteet, jotka vaativat säilytystä tietyssä lämpötilassa (yleensä 2–8°C), ovat välttämättömiä tuotteita humanitäärisissä avustusoperaatioissa. Kylmäketju ei saa katketa missään vaiheessa, ei edes äärimmäisissä tai haastavissa oloissa, joissa suurin osa humanitäärisisistä operaatioista tapahtuu. Toimitusketjuihin voi sisältyä pitkiäkin matkoja haastavissa olosuhteissa, joihin sisältyy muun muassa korkea- tai matalalämpöisiä ilmasto-olosuhteita, rajallisia infrastruktuureja sekä avustusoperaatioissa vallitseva epävarmuus ja kiireellisyys. Koronaviruspandemia havainnollisti koko maailmalle, kuinka kylmäketjun katkeamattomuus on elintärkeää tuotteiden säilyvyyden ja turvallisuuden kannalta.

Lääkekylmäketjun katkeamattomuus edellyttää jatkuvaa energian saantia, mikä tekee niistä erittäin energiaintensiivisiä ja -riippuvaisia. Tällä hetkellä suurin osa humanitäärisiin lääkekylmäketjuihin käytetystä energiasta tulee perinteisesti fossiilisista energianlähteistä, jotta kylmäketjujen luotettavuus ja katkeamattomuus voidaan varmistaa. Riippuvaisuus fossiilisista energianlähteistä on kuitenkin kallista ja epävarmaa. Niiden saatavuus ja laatu voivat olla heikkoa kohdemaissa ja ne ovat pohjimmiltaan ilmasto- ja terveysuhkia. Energiapalveluiden ympäristöystävällisyyden tarkastelu on tärkeää, sillä noin 70 % ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä tulevat energian käytöstä, ja siten ne ovat yksi suurimmista ilmastokriisin aiheuttajista.

Vastauksena energia-ala on alkanut tarjota asiakkailleen puhtaampia energiavaihtoehtoja, ja fossiilisten polttoaineiden aikakausi on päättymässä. Siirtyminen kestäviin ja puhtaampiin energiapalveluihin humanitäärisissä lääkekylmäketjuissa on kuitenkin hidasta ja monimutkaista, sillä jännite välittömän ihmishenkien pelastamisessa sekä ketjun pitämisen kylmänä ympäristön kannalta kestävällä tavalla on ilmeistä.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena on tarkastella energiaratkaisuja kestävän ja puhtaan energian käytön edistämiseksi humanitäärisissä lääkekylmäketjuissa. Työssä pohditaan muun muassa sitä, mitkä tekijät vaikuttavat humanitääristen lääkekylmäketjujen energiaratkaisuihin ja miten sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat humanitääristen lääkekylmäketjujen siirtymiseen kestäviin ja puhtaisiin energiaratkaisuihin?

Tämä kvalitatiivinen väitöskirjatyö on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä on uusiutuvien energianlähteiden käytölle katastrofitilanteissa tarvittaville lääkekylmäketjuille. Tiedonhankinta toteutettiin haastattelemalla eri avustusjärjestöissä olevia keskeisiä toimitusketjujohtajia ja -osaajia. Tulokset osoittivat tyypillisen humanitäärisen lääkekylmäketjurakenteen katastrofitilanteissa sekä ne osiot, joissa energiaa kuluu eniten ja joissa siirtymä kestävimpiin ratkaisuihin olisi toteuttamiskelpoista. Tutkimus myös osoitti, että pitkällä aikavälillä puhtaat energiaratkaisut lisäävät humanitääristen lääkekylmäketjujen päästövähennyksiä ja kestävyyttä (resilience).

Toinen osa on syvällinen tapaustutkimus (case study) hepatiitti E:n kylmäketjusta yhteistyössä kansainvälisen avustusjärjetön kanssa. Työssä analysoitiin sosiopoliittisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkekylmäketjun energiaratkaisuihin. Alustavat tulokset osoittavat, että sosiopoliittiset tekijät usein hidastavat ja rajoittavat humanitäärisen lääkekylmäketjun siirtymää kestäviin energiaratkaisuihin. Jotta siirtymää kestäviin energiaratkaisuihin voitaisiin toteuttaa, vaatisi se humanitääristen lääkekylmäketjurakenteiden laajamittaista uudelleenkatsausta ja arviointia. Näin toimien muutoksia olisi mahdollista toteuttaa varsinkin niissä tapauksissa, kun perinteiset energiaratkaisut eivät välttämättä toimi tai ole enää mahdollisia. Työ on vielä julkaisuvaiheessa.

Työn kolmannen osan tavoitteena on tarkastella, miten eri aikamääreet, kuten hätäavun toimituksen nopeus, toimitusviiveet, lääkkeiden ja rokotteiden aika kylmäkuljetuksessa tai rokotuskampanjan pituus, vaikuttavat ja määrittävät käytettävää energiaratkaisua, ja miten ko. aikaoletusten dynamiikka vaikuttaa kestävän energian siirtymään. Tiedonhankinta tullaan toteuttamaan haastattelemalla eri avustusjärjestöjen ja kolmannen osapuolen logistiikkapalvelutuottajien keskeisiä toimitusketjujohtajia ja -osaajia.

Tämä tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia kriittisten toimitusketjujen, kuten humanitääristen lääkekylmäketjujen, kestäviin energiaratkaisuihin ja -rakenteisiin. Laajentamalla tietämystä tällä alalla varmistetaan, että kriittisetkin toimitusketjut pystyvät auttamaan yhteiskuntia maailmanlaajuisesti pitkällä aikavälillä. Samalla varmistetaan myös kohtuuhintaisen ja puhtaan energian sekä terveyden saavutettavuus kaikille. Tämä tutkimus toiminnallistaa kestävyystavoitteet yhdistämällä energiaratkaisut logistisiin toimintoihin monimutkaisissa humanitäärisissä olosuhteissa. Tutkimus tuo uusia näkökulmia ja auttaa alan toimijoita maailmanlaajuisesti tunnistamaan esteitä, mahdollisuuksia, jännitteitä ja kehitysaloitteita, joiden avulla voidaan analysoida ja muuttaa kestävää energiaa koskevaa kertomusta ilmastokriisin käsittelemiseksi ja lieventämiseksi. Tämä tutkimus auttaa johtajia tarkastelemaan oman organisaationsa kylmäketjujen energiatarpeita ja -kehitystä sekä arvioimaan, miltä tulevaisuuden kehityskulku energiasiirtymän osalta näyttää kullekin organisaatiolle erikseen. Suuressa kuvassa tämä tutkimus ei ainoastaan edistä energiaratkaisuiltaan kestävämpiä humanitäärisiä lääkekylmäketjuja, vaan mahdollistaa näiden toimitusketjujen uusien ajankohtaisten rakenteiden syntymisen.

Sonja Saari
Doctoral Researcher
Hanken School of Economics / HUMLOG Institute