LOGY palkitsi vuoden 2024 opinnäytetyökilpailun voittajat
14.11.2024Palkinnot myönnettiin vuoden parhaalle väitöskirjalle, diplomityölle sekä YAMK- ja AMK-opinnäytetöille.
Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n vuoden 2024 opinnäytetyöpalkintojen saajat julkistettiin 14.11. LOGYn jäsentilaisuudessa, joka järjestettiin Hotelli Scandic Parkissa Helsingissä.
Palkintovaliokunnan puheenjohtaja Anna Aminoff totesi, että palkittaviksi valitut työt olivat aiheiltaan erittäin ajankohtaisia: "Kestävyys, resilienssi, sopimushallinta ja tilaus-toimitusprosessi ovat teemoja, jotka puhuttavat ja ovat aidosti pinnalla alan keskusteluissa."
Palkinnot myönnettiin vuoden parhaasta väitöskirjasta Kati Schaëferille (LUT-yliopisto), diplomityöstä Aleksi Pylkkäselle (Tampereen yliopisto), YAMK-opinnäytetyöstä Arto Mäkiselle (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) ja AMK-opinnäytetyöstä Samuli Haaraselle (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu).
Kuvassa vasemmalta oikealle: Anna Aminoff, Kati Schaëfer ja Arto Mäkinen.
Vuoden väitöskirja
Vuoden väitöskirjapalkinnon sai LUT-yliopiston Kati Schaëfer (o.s. Marttinen) väitöskirjasta "Toward more sustainable supply management: Practices, determinants, and enablers for ensuring sustainability across multiple supply chain tiers".
Schaëferin artikkeliväitöskirja tarkastelee moniportaisten toimitusketjujen vastuullisuusjohtamista syventäen ymmärrystä strategioista ja käytänteistä, joilla vastuullisuutta voidaan varmistaa. Laadullisin menetelmin toteutetussa tutkimuksessa käsitellään myös yritysten välisten valtasuhteiden sekä jäljitettävyyden merkitystä vastuullisuuden varmistamisessa ja alempien tasojen toimittajien hallinnassa. Väitöskirja vastaa tarpeeseen tutkia tarkemmin myös alempien tasojen toimittajien vastuullisuustoimia, joista on tähän asti ollut vain vähän empiiristä tietoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 25 yritystä: suomalaisia yrityksiä ja niiden eurooppalaisia toimittajia useilla eri toimittajatasoilla.
Tutkimus osoittaa, että alempien tasojen toimittajien johtaminen on haastavaa: vaikka yritykset pyrkivät ulottamaan vastuullisuusvaatimuksiaan yhä syvemmälle ketjuun, on alempien toimittajatasojen sitouttaminen vastuullisuusaloitteisiin edelleen harvinaista. Yritykset joutuvat usein luottamaan siihen, että toimittajat vievät vastuullisuusvaatimuksia eteenpäin seuraavalle toimitusketjun portaalle. Väitöskirja havainnollistaa myös, miten yritysten väliset valtasuhteet ja toimitusketjun jäljitettävyys voivat vaikuttaa moniportaisten toimitusketjujen vastuullisuusjohtamiseen. Esimerkiksi ensimmäisen tai toisen portaan toimittajan kyky siirtää vastuullisuusvaatimuksia ketjun alkupäähän voi merkittävästi vaikuttaa brändiyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Väitöskirja tarjoaa organisaatioille näkemyksiä strategioista ja käytänteistä, joilla voidaan varmistaa toimitusketjun vastuullisuutta ja lieventää vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Tulokset korostavat, että pelkkä vaatimusten täyttäminen ei riitä; toimitusketjun vastuullisuuden ja jäljitettävyyden saavuttamiseksi tarvitaan proaktiivista vastuullisuustyötä, innovaatioita ja yhteistyötä toimitusketjun eri tasojen kesken. Hankintojen vastuullisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyvien vaatimusten kasvaessa yritysten on hyvä varautua parantamaan läpinäkyvyyttä siitä, miten ne varmistavat vastuullisuutta monitasoisissa toimitusketjuissaan.
Vuoden väitöskirjan palkintostipendin arvo on 4 000 euroa.
Vuoden diplomityö
Vuoden diplomityö -palkinto myönnettiin Tampereen yliopiston Aleksi Pylkkäselle tutkielmasta "Proactive Supply Chain Resilience in a High Uncertainty Engineer-to-Order Environment".
Toimitusketjun resilienssin on havaittu jääneen pysyvästi keskeiseksi kilpailutekijäksi toimitusketjujen monimutkaistuessa ja odottamattomien häiriöiden yleistyessä. Tämän myötä diplomityön ensisijaisena tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen ja yhtenäinen käsitys toimitusketjun resilienssistä perustuen tuoreimpaan tutkimustietoon alalta. Lisäksi tavoiteltiin uusia keinoja mitata resilienssin tilaa ja tunnistaa kehityskohteita toimitusketjusta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi uudenlainen viitekehys toimitusketjun resilienssin kuvaamiseen toimitushäiriön etenemisen mukaisesti. Tavoitteen mukaisesti fokus keskittyi proaktiiviseen eli toimitushäiriötä edeltävään resilienssiin, jonka tilaa kuvattiin tarkemmin erilaisilla resilienssi-indikaattoreilla. Lopulta tutkimustuloksista koottiin mittaristo, jolla voidaan konkreettisesti osoittaa toimitusketjun resilienssin vahvuuksia ja heikkouksia.
Diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena kohdeyrityksessä, jonka toimintaympäristössä toimitusketjun resilienssin merkitys on entisestään korostunut. Resilienssi-indikaattoreja ja mittaristoa testattiinkin todellisessa toimintaympäristössä, jossa se tarjosi selkeän näkemyksen toimitusketjun resilienssin tilasta. Tämä mahdollisti kehitysalueiden tunnistamisen johtaen konkreettisiin kehitystoimenpiteisiin.
Diplomityö selkeyttää resilienssin käsitettä ja mahdollistaa organisaatioille uuden yhtenäisen tavan ymmärtää resilienssi osana toimitusketjun hallintaa. Samalla myös resilienssin yleistilan arviointia on mahdollista helpottaa tutkimuksessa syntyneillä resilienssi-indikaattoreilla ja mittaristolla, jotka ovat sovellettavissa erilaisiin tilanteisiin ja toimintaympäristöihin.
Vuoden diplomityön palkintostipendin arvo on 2 500 euroa.
Vuoden YAMK-opinnäytetyö
Vuoden YAMK-opinnäytetyöpalkinto luovutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Arto Mäkiselle opinnäytetyöstä ”Enhancing sourcing’s value through integrated contract data management”.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka hankinnan arvoa ja tehokkuutta voidaan lisätä hyödyntämällä hankintasopimuksiin tallennettua tietoa osana toimeksiantajan konsernihallintaa. Tutkimus paljasti, että sopimushallinta on hajautunut eri osiin organisaatiota, eikä sopimusinformaatio ole laajasti käytössä prosesseissa, jotka sitä tarvitsisivat.
Toimeksiantajan liiketoimintamallissa hankinnalla on merkittävä rooli. Siksi toimittajien ja hankintasopimusten hallinta vaatii erityistä huomiota. Viime vuosina asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset läpinäkyvyydestä toimitusketjua kohtaan ovat kasvaneet merkittävästi. Tarvittava informaatio läpinäkyvyyden luomiseksi on kirjattu hankintasopimuksiin tai muuhun liitännäiseen dokumentaatioon. Samalla linkki toimitusketjusta asiakkaiden palveluihin on suoraviivaistunut, mikä lisää tarvetta erottaa toimeksiantajan ja toimittajien vastuut ja velvollisuudet. Vaikka toimeksiantaja usein kantaa kokonaisvastuun asiakkaan suuntaan, riskienhallinnan kannalta on tärkeää selventää vastuunjakoa.
Työn tuloksena syntyi kokonaisvaltainen datamalli, joka integroi sopimustiedon osaksi konserninlaajuista informaatiomallia. Tämän tason sopimusinformaatiomallille ei löytynyt referenssiä kirjallisuudesta tai toimeksiantajan omasta toiminnasta. Samalla hankintaprosesseista luotiin yksityiskohtaisemmat kuvaukset, jotka linkittävät hankinnan ja sopimustenhallinnan prosessit osaksi konsernin kokonaisprosessikarttaa. Opinnäytetyö rajattiin kestävän kehityksen ja henkilötiedon hallintaprosessien kuvaamiseen. Prosessikuvaukset seuraavat hyvin tunnettuja toimintatapoja sekä hankinnan että sopimustenhallinnan osalta. Harvinaisempaa on, että sopimushallinta kuvataan tällä tarkkuustasolla osaksi konsernin hallintamallia.
Luotu datamalli ja prosessit mahdollistavat tietojen keräämisen, varastoinnin ja prosessoinnin koko sopimuksen elinkaaren ajalta osana konsernin hallintamallia. Tulevaisuudessa mallit ja prosessit mahdollistavat myös tiedon automaattisen keräämisen ja prosessoinnin sekä tekoälyn laajemman hyödyntämisen. Kokonaisuutena työn tulokset noudattavat periaatetta "kerää kerran ja käytä usein", mikä vähentää tiedon hajautumista eri organisaatioihin ja järjestelmiin. Mallin avulla parannetaan myös sopimuksiin liittyvän tiedon laatua ja luotettavuutta, jotka ovat olennaisia osia työn tavoitteesta eli arvon tuottamisesta ja tehokkuuden lisäämisestä.
Opinnäytetyön tulokset ja toteutus ovat toistettavissa lähes kaikilla liiketoiminta-alueilla ja ovat siksi erityisen kiinnostavia sekä Suomessa että globaalisti. Työssä rakennettu informaatiomalli ja prosessikartta on luotu joustavaksi ja sitä voidaan hyödyntää muissa konsernihallinnan prosesseissa.
Vuoden YAMK-opinnäytetyön palkintostipendin arvo on 1 500 euroa.
Vuoden AMK-opinnäytetyö
Vuoden AMK-opinnäytetyöpalkinnon sai Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Samuli Haaranen opinnäytetyöstä ”Tiedonkulku tilaus-toimitusprosessissa".
Toimeksiantajan organisaatiossa on havaittu lähetystoimintoihin keskittyneen projektityön yhteydessä, että sen sisäisten toimintojen välillä ilmenee tiedonkulullisia haasteita. Opinnäytetyö toimii osittain jatkotutkimuksena kyseiselle projektityölle, käsittelemällä tilaus-toimitusprosessin informaatiovirtojen vaikutusta toimitusvarmuuteen sisäisen ja osin ulkoisen toimitusketjuintegraation näkökulmasta. Työssä tarkastellaan useampaa toimeksiantajan sisäistä toimintoa, ja se sisältää myös asiakasnäkökulmia rajatun asiakasotannan avulla.
Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli löytää ne tilaus-toimitusprosessin tiedonkulun ongelmakohdat, jotka haittaavat prosessin sujuvaa toimintaa ja vaikuttavat toimitusaikojen toteutumiseen. Toisena tavoitteena oli kuvata tilaus-toimitusprosessin tiedonkulun tavoitetila henkilöstön ja asiakkaiden näkökulmista sekä tarjota toimeksiantajalle kehitysehdotuksia.
Aineiston analyysin avulla havaittiin useampia tiedonkulullisia ongelmakohtia, jotka linkittyvät sekä viestintään että tietojärjestelmissä oleviin tietoihin. Prosessissa käytetty tieto on ollut ajoittain epätarkkaa, sitä ei ole jaettu kaikille sitä tarvitseville osapuolille, tai tieto on saapunut toimitusajan kannalta liian myöhään. Asiakashaastattelujen tärkein löydös oli, että tiedot tilausten toimitusaikamuutoksista eivät ole välittyneet toivotulla tavalla toimeksiantajalta asiakkaille.
Henkilöstön ja asiakkaiden kuvailemat tiedonkulun tavoitetilat noudattelevat sisäisen ja ulkoisen toimitusketjuintegraation piirteitä. Henkilöstön tavoitteena on yhteistyön kehittäminen toimintojen välisillä rajapinnoilla, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakkaat puolestaan toivovat lisää järjestelmäintegraatiota ja viestintää prosessin läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset kohdistuvat ensisijaisesti toimeksiantajan prosessin kehittämiseen, mutta niistä muodostetut johtopäätökset ovat alalla yleisesti hyödynnettävissä. Tulokset voivat myös toimia keskustelunavauksena tilaus-toimitusprosessin tiedonkulun merkityksestä muissakin organisaatioissa.
Vuoden AMK-opinnäytetyön palkintostipendin arvo on 1 000 euroa.
Tunnustusta erinomaisesta työstä oston, logistiikan ja toimitusketjun alueilla
Vuosittain jaettavien palkintojen tarkoituksena on edistää Suomen kilpailukykyä tukevaa oston, logistiikan ja toimitusverkostojen kehittämistä palkitsemalla alan osaajia. Tavoitteena on yhdistää käytännön kokemukset ja kehittämistarpeet, tieteellinen tutkimus ja alan koulutus oston ja logistiikan jatkuvaksi kehittämiseksi.
Varat opinnäytteiden tekijöille myönnettäviin palkintostipendeihin myöntää Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiö (LTES).