Ulkomaankaupan logistiikka Suomessa maailman kärkeä

Suomi sijoittui jälleen erittäin hyvin maailmanlaajuisessa Logistics Performance Index -vertailussa. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kyselyyn perustuvat tulokset ovat suuntaa antavia, eivät tarkkoja mittaustuloksia. "Todelliset erot maiden välillä, joiden pistemäärät ovat hyvin lähellä toisiaan, ovat hyvin pienet. Tämä koskee myös kärkimaita", kirjoittaa professori Lauri Ojala blogipostauksessaan.

Maailmanpankki ja Turun kauppakorkeakoulu ovat vuodesta 2007 julkaisseet maailmanlaajuista Logistics Performance Index (LPI) -vertailua, joka arvioi maiden ulkomaankaupan logistista toimivuutta globaalin kyselyaineiston pohjalta. Viimeisimpään kyselyyn vastasi reilut 650 ulkomaankaupan logistiikan ammattilaista yli 110 maasta.

LPI tarkastelee jalostettujen tuotteiden vientiä sekä niihin liittyviä maakohtaisia logistiikan rakenteita ja toimijoiden kyvykkyyksiä erityisesti konttiliikenteen, lentorahdin ja varastologistiikan osalta. LPI ei kuitenkaan mittaa logistiikan päivittäisiä toimitusketjuongelmia tai esimerkiksi irtolastien kuten öljy-, malmi- tai lannoitekuljetusten toimivuutta.

LPI-vertailu kehittyvien maiden logistiikan tukena

Huhtikuun 2023 lopulla julkaistussa seitsemännessä LPI-vertailussa Suomi sijoittui 139 maan joukossa toiseksi. Suomi on ollut parhaassa kymmenyksessä myös aiemmissa vertailuissa, mutta nyt kokonaissijoitus oli korkeampi kuin koskaan ennen. Vastaajien arvioimista kuudesta osa-alueesta erityisesti Tullin ja muiden rajaviranomaisten toiminta on Suomessa ollut jatkuvasti aivan maailman huipputasoa.

Kärkipaikalle sijoittui tällä kertaa pistemäärällä 4,3 (skaala 1–5) Singapore, joka on ollut selvityksen ykkönen pari kertaa aiemminkin. Se on vaihdellut kärkisijaa Saksan kanssa, joka oli nyt jaetulla kolmossijalla yhdessä Tanskan, Hollannin ja Sveitsin kanssa pistemäärällä 4,1. Kuusi taloutta jakoi seuraavan sijan pistemäärällä 4,0 (Itävalta, Belgia, Kanada, Hong Kong, Ruotsi ja Yhdistyneet Arabiemiraatit).

On hyvä muistaa, että nämä kyselyyn perustuvat tulokset ovat suuntaa antavia, eivät tarkkoja mittaustuloksia. Kaikkiin kyselytuloksiin liittyy epävarmuutta, ja eksaktin kuuloiset pistemäärät ovat oikeasti tilastollisen luottamusvälin keskiarvoja. Todelliset erot maiden välillä, joiden pistemäärät ovat hyvin lähellä toisiaan, ovat hyvin pienet. Tämä koskee myös kärkimaita.

LPI:n tarkoitus ei alun perinkään ole ollut vertailla kärkimaita keskenään, vaan tukea erityisesti kehittyviä maita näiden pyrkimyksissä kohentaa ulkomaankauppansa logistista toimivuutta. Tämä on myös onnistunut: lukuisat erityisesti kehittyvien talouksien hallitukset ovat ottaneet sen tärkeäksi politiikkamittariksi ulkomaankaupan, liikenteen ja logistiikan kehittämisessä. Vuosien mittaan LPI-tuloksia on lisäksi käytetty yli 2 000 tutkimusartikkelissa ja politiikkaraportissa ympäri maailman – lukemattomista konsulttiraporteista ja opinnäytteistä puhumattakaan.

Suomi selvinnyt loistavasti viime vuosien haasteista

Kyselyn tarkastelukulman vuoksi esimerkiksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset Suomen logistiseen asemaan eivät juuri näy LPI:n tuloksissa: raaka-aineiden tuonti Venäjältä Suomeen on lähes loppunut hyvin lyhyessä ajassa, mutta tätä kauppaa LPI ei mittaa.

Suomi on selvinnyt erinomaisesti myös viime vuosien logistisista haasteista, ja ulkomaankauppamme logistiset toiminnot – viranomaiset mukaan lukien – ovat pystyneet mukautumaan muutoksiin paljon paremmin kuin monissa suuremmissa maissa. Tätä indikoi myös LPI:n kysymys, jossa kartoitettiin viime vuosien logististen häiriöiden vaikutuksia ulkomaankauppaan. Siinä Suomi oli koko aineiston paras, eli Suomeen kohdistuneiden häiriöiden koettiin olevan vähäisimmät.

Logistisen toimintaympäristön viimeaikaiset nopeat muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi logistiseen toimintaan joka puolella maailmaa. Samalla Suomen logistinen saavutettavuus on heikentynyt erityisesti lentorahdin ja konttiliikenteen osalta. Jää nähtäväksi, kuinka iso ja pitkävaikutteinen vaikutus näillä muutoksilla on suomalaisen elinkeinoelämän ja varsinkin vientiteollisuuden kilpailukyvylle.

Kirjoittaja, kauppatieteiden tohtori Lauri Ojala, toimii logistiikan professorina Turun kauppakorkeakoulussa ja on kansainvälisesti tunnettu ja palkittu alan asiantuntija. Ojala on kehittänyt yhdessä Maailmanpankin kanssa maailmanlaajuisen Logistics Performance Index -vertailun. Hän on myös pitkään johtanut suomalaista Logistiikkaselvitys-kyselyä, jossa kerätty aineisto muodostaa maailman laajimman kansallisen logistiikkaa käsittelevän tietokannan.

Valokuva: Valolink/Reima Kokko