Supermarketin sisälogistiikka – tehokasta, mutta ei riittävän

Tavallinen supermarket on monella tavoin malliesimerkki sujuvasta tavaravirtauksesta.

Tavallinen supermarket on monella tavoin malliesimerkki sujuvasta tavaravirtauksesta. Kauppahan on käytännössä vain varasto, josta ihmiset tulevat noutamaan tavaroita miten heille sattuu sopimaan. Varastojen kiertoajat ovat parhailla osastoilla pari-kolme päivää ja koko kaupan tasollakin pari-kolme viikkoa. Se, että toiminta on sujuvaa ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siihen liittyisi suuria ongelmia. Ohuiden tuottomarginaalien vuoksi pienikin häiriö arvoketjussa (hävikki, tuotepuutteet, varasto yms.) tulee kalliiksi.

Otetaan käytännön esimerkkinä kuvitteellinen rullakko, joka saapuu tänään kauppaan. Se viedään varastoon, josta myyjä hakee sen ja purkaa hyllyväliin, johon tavarat on tarkoitettu. Valtaosa tavaroista menee hyllyihin suosiolla, mutta muutamien kanssa tulee pulmia. Hylly on niin täynnä, että niitä täytyy änkeä muiden tuotteiden taakse tai niiden päälle. Osa ei mahdu lainkaan, jolloin jäljelle jääneet viedään takaisin varastoon. Kun kuormat on purettu, nämä jämät yhdistetään ja annetaan niiden olla pari-kolme päivää, kunnes ne otetaan uudestaan käsittelyyn ja katsotaan, paljonko tavaraa mahtuisi nyt. Noin puolet tuodaan jälleen takaisin. Sama toistuu taas myöhemmin.

Mikä tästä kaikesta oli hyödyllistä työtä? Tavaroiden hyllytys. Entä mikä oli hukkaa? Tavaroiden palautus takavarastoon, rullakoiden yhdistäminen, rullakoiden vienti uudestaan esille, rullakon kuljettelu eri hyllyväleissä (sillä kun niitä on yhdistetty, vierekkäiset tuotteet eivät enää ole samassa rullakossa), tuotteiden etsiminen uudestaan, niiden siirtely rullakossa, kun käydään pohjimmaisetkin läpi, rullakon jämän vieminen takaisin varastoon ja taas uusi yhdistely. Päälle voi lisätä vielä suurten varastotilojen aiheuttamat kustannukset, mutta se on aivan oma tarinansa.

Tilanne on parempi kuin ennen automaattisia tilausjärjestelmiä, mutta automaatti ei ole pystynyt poistamaan ongelmaa. Se johtuu siitä, että automaatti toimii saamiensa tietojen ja käskyjen pohjalta. Jos näissä on virhe, automaatti ei voi toimia tehokkaasti. Automaatti on erinomainen renki, mutta kelvoton isäntä. Ihmisen tehtävä on toimia isäntänä ja antaa oikeat käskyt ja tiedot.

Tästä syystä varasto on kaupassa merkki siitä, että on syytä epäillä virhettä. Jos havaitaan, että tuotteet eivät mahdu hyllyyn ilman ongelmia, syy siihen on välittömästi selvitettävä ja korjattava. Lähes kaikki kuvatut ongelmat ovat systeemisiä virheitä, jotka toistuvat kerta toisensa jälkeen, kunnes niiden syy löydetään ja korjataan. Kun ongelmiin aletaan puuttua, tutkia ja korjata sen sijaan että niitä siedetään, varasto alkaa pikkuhiljaa pienentyä murto-osaan alkuperäisestä. Tämän kerrannaisvaikutukset ulottuvat kauas turhaa työtä ja varastotilaa pidemmälle. Sama periaate pätee myös niin hävikkiin kuin tuotepuutteisiin, jotka ovat vain toisenlaisia seurauksia samasta ongelmasta.

Juha Ketola
Kirjoittaja on vähittäiskaupan ammattilainen